Ajatuksia energiasta, ilmastosta ja politiikasta Mielipiteet omia, faktat eivät

Rakennusten lämmityksessä suuri potentiaali hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Tehokkaimmat keinot ilmastonmuutoksen torjunnassa tuotos-panossuhteeltaan eivät ole autokannan korvaamisessa vähintään 40 000 € kappaleelta maksavilla sähköautoilla eivätkä miljardien raideinvestoinneissa. Suomessa on edelleen noin 200 000 öljylämmitystaloa, joihin maalämpöjärjestelmän asentaa puolella sähköauton hinnasta, ja CO2 -päästövaikutus on selvästi parempi kuin autolla. Öljylämmitystalo kuluttaa keskimäärin n. 2500 litraa öljyä vuodessa(https://www.energiatalous.fi/?p=799), ja auto elinkaarensa aikana n. 20 000 litraa (http://www.aut.fi/ymparisto/auton_elinkaaren_aikaiset_paastot), eli öljylämmitys tuottaa saman päästön jo 8 vuodessa kuin auto polttoaineestaan koko elinkaarensa aikana. Siten 200 000 öljylämmityslaitteiston korvaamisen maalämmöllä pitäisi tapahtua ennen sähköautoihin investoimista.

Toinen suuri säästöpotentiaali on kaukolämmöllä lämpiävissä rakennuksissa. Kaukolämmön piirissä olevissa taloissa ei ole ollut koskaan kannusteita tehdä energiatehokkuusinvestointeja johtuen kaukolämmön hinnoittelusta, jossa perusmaksun osuus on suuri suhteessa energian hintaan. Kaukolämpökohteisiin on syntynyt suuri säästöpotentiaali, jota hyödyntämällä voidaan suhteellisesti pienin investoinnein saada aikaan suuria CO2 -päästöjen vähennyksiä kaukolämmön kysyntää vähentämällä. Kaukolämmöstä noin 2/3 tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla (https://energia.fi/ajankohtaista_ja_materiaalipankki/materiaalipankki/energiavuosi_2018_-_kaukolampo.html#material-view) , ja kysynnän vähentyessä ensimmäisenä pois tuotannosta jäävät juuri ne fossiiliset polttoaineet. Saman tilaston mukaan kyse ei ole myöskään mistään pienestä potentiaalista, koska kaukolämpö on Suomen yleisin lämmitysmuoto.

Investoinnit edellyttävät aina kuitenkin kannattavuutta investoinnin tekijältä, ja sääntelijällä olisikin tässä tehtävää. Nykyisellään kaukolämmön hinnoittelu ei kannusta energiatehokkuusinvestointeihin eikä kustannusjako taloyhtiöissä välttämään edes suoranaista tuhlausta, koska Suomi on päättäväisesti onnistunut torjumaan ja viivyttämään EU:nkin ehdotuksia huoneistokohtaisista mittauksista käyttövedelle tai lämmitykselle. Kaukolämpöhuoneisto onkin tänä päivänä energian suhteen vähän kuin vapaa autoetu ilman kilometrirajoja – maksat saman riippumatta kulutuksesta, joten kannusteet kulutuksen vähentämiseen puuttuvat. Aloittaa voisi vaikkapa verottamalla fossiilisilla polttoaineilla tuotettua kaukolämpöverkosta luovutettua kaukolämpöä sähköveron tapaan, jolloin luotaisiin kannusteita vähentää kulutusta. Lainsäädännöllä tulisi myös ratkaista huoneistokohtaiseen mittaukseen liittyvät ongelmat niin, että kannustimet tuhlauksen välttämiseen saadaan kuntoon. Täydellistä ratkaisua mittauksella tuskin saadaan aikaan, mutta nykyistä huonommaksi tilanne ei voi ainakaan ilmastonmuutoksen näkökulmasta mennä.

Näitä suunniteltaessa on syytä pitää mielessä tehokkaiden keinojen ja niiden kustannusten erottaminen toisistaan. Öljylämmittäjien ja kaukolämmittäjien ei tarvitse olla näiden remonttien (ainakaan ainoita) maksajia, vaan voidaan ajatella, että hyöty tehtävistä remonteista kohdistuu myös niille tulevaisuuden auton ostajille, jotka voivat valita edullisen bensiinikäyttöisen auton kalliin sähköauton sijaan. Siksi verotuksella ja tukijärjestelmillä voidaankin siirtää kustannuksia myös autoilijoiden maksettaviksi, vaikka autot sinällään eivät olekaan tehokkain CO2 -päästöjen vähennyksen keino.

Kaukolämmön suhteen on kyllä keskusteltu mm. lämpöpumpuista, joilla verkostoon voitaisiin tuottaa lämpöä polttovoimalaitosten sijaan. Tämä voi olla tulevaisuudessa ratkaisu, mutta haasteena on vaadittava suhteellisen korkea lämpötila – kaukolämpöjärjestelmä on suunniteltu korkeita lämpötiloja varten, jolloin mm. lämmönvaihtimet, patterit jne. on mitoitettu niin, että ne vaativat kaukolämpövedeltä korkeaa lämpötilaa. Näitä ei kannata uusia kertarysäyksellä, vaan hiljalleen sitä mukaa kun ne tulevat käyttöikänsä päähän. Toki tässäkin kaivataan selkeitä sääntöjä mitoituksesta, jotta remonttien yhteydessä varaudutaan tulevaisuuden lämpöpumpuilla tuotettavaan kaukolämpöön.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Järkijuttu, että päästövähennyksissä keskitytään niihin seikkoihin, missä saadaan suurimmat vähennykset pienimmillä panostuksilla.

Pellepeloton-ideointia:
Uusi kaukolämpöverkosto rakennetaan niin, että paluuputkia on kaksi: se normaali huoneenlämpöiseksi lämmönvaihtimella jäädytetty virtaus ja toinen, lähellä 0-oleva virtaus. Tämä saadaan aikaan siten, että myydään sitä huoneenlämpöistä kaukolämpöä lämpöpumppukiinteistöille, edullisempaan hintaan kuin kaukolämpö, tietenkin.
Voimalaitospuolella se kylmä vesi käytetään joko hyötysuhteen vähäiseen korottamiseen tai kaukokylmän tuottamiseen.
Kustannuksia tulee kaukolämpöyhtiölle tuosta ylimääräisestä paluuputkesta, jonka kaivelu vanhojen putkien alle ei ehkä olisi niin kannattavaa, siksi ajatuksena, että uusiin verkostoihin. Kaukolämmön käyttäjälle kustannuksia tulee tietenkin siitä, että lämpöpumppu on kalliimpi kuin lämmönvaihdin sekä investointina että käytössä. Verrattuna porakaivolämpöpumpuun etua olisi kuitenkin siinä, että lämmönlähde olisi n. 15 astetta lämpimämpi eikä sitä porakaivoa tarvitsisi porata. Varsinkin lattialämmitys järjestyisi paljon vähäisemmällä sähkön kulutuksella, mutta myös kuuman veden tuotannossa tulisi säästöä sähkölaskussa.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Miten hiilidioksidi ja ilmaston muuttuminen liittyvät toisiinsa? Tämä on se peruskysymys, joka pitää selvittää ennen kalliita investointeja.

Käyttäjän MalkusLindroos kuva
Malkus Lindroos

Tieteen näkökulmasta asia on selvitetty ja osoitettu. 100 % varmuutta tieteellisin metodein on mahdotonta saavuttaa. Varmuus toki kasvaa sitä myöten kun ilmiö etenee, mutta investointeja on myöhäistä tehdä sitten, kun on selvää että ilmasto lämpeni esim. 6 astetta.

Jo nyt viivyttely on tullut todella kalliiksi, ajoissa aloittamalla olisi selvitty huomattavasti pienemmin kustannuksin. Mutta parempi nyt kuin huomenna, torjunnan kustannukset ovat huomattavasti pienemmät kuin sopeutumisen ja seurausten korjailun.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Miten hiilidioksidi ja ilmaston muuttuminen liittyvät toisiinsa? Tämä on se peruskysymys, joka pitää selvittää ennen kalliita investointeja."

Tämä asia on selvitetty jo aikoja sitten. Se liittyy sillä tavalla, että hiilidioksidi pidättää sitä lämpöä ilmakehässä. Yksinkertaisesti niin, että auringon säteily kun lämmittää maata niin maasta lähtevä lämpösäteily absorboituu hiilidioksidiin.

Samaa efektiä tekee myös vesihöyry. Tämä kuva havainnollistaa asiaa: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/4...

Tämä ei ole mikään uusi juttu vaan havaittu kohta 200v. Se kun selittää sitä maapallon korkeaa lämpötilaa vaikka aurinko on noin kaukana. Ilman kasvihuoneilmiötä maapallo olisi hyvin jäinen.

Sähkömagneettinen säteily, absorbtio, emissio, siroutuminen.. nämä ovat ihan perusfysiikkaa.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Suomalaisen tuottamat CO2-päästöt jakautuvat neljään, suuruusluokaltaan samankokoiseen sektoriin: asuminen, liikenne, ravinto ja kulutus. Jokaiselle sektorille tarvitaan omat toimenpiteensä eikä niiden pitäisi olla toisiaan poissulkevia.

Drammenissa muuten ollaan kaukolämmön menoveden lämmöksi saatu 90C lämpöpumpuilla.

https://www.bbc.com/news/business-31506073

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Maalämpö käytettäen vesivoimaenergialla on yksityistalouksissa päästöiltään minivoiva. Eikä sitä tueta investointina, joten ainakin omakohtaisesti autoilijoden tukieurot kaukolämmön rakentamiseen tuntivat ainakin itsestä vieraalta. Maksakoot vain kaukolämpöasiakkaat oman osansa.

Käyttäjän MalkusLindroos kuva
Malkus Lindroos

Ei tueta nyt, mutta kyse on juuri siitä, että pitäisi tukea. Olisi järkeämpää käyttää tukieurot maalämpöinvestointien kuin sähköautojen ja näiden latauspisteiden tukemiseen, ainakin ensimmäisessä vaiheessa.

Toki maalämmön lisäksi myös investoinnit pelkästään kaukolämmön kulutuksen vähentämiseen pitäisi saada tuen piiriin ja lisäksi kaukolämmön hinnoittelu sellaiseksi, että kulutusta kannattaisi vähentää. Tässä on historian painolastia, aiemmin on ajateltu, että kaukolämpö on "hukkalämpöä", jota voi surutta tuhlata.

Kari Harjunpää

Ihan asiaa tuo että öljylämmityksestä pitäisi päästä eroon omakotitaloissa ja isommissakin kohteissa ja minusta sitä voisi jopa valtio tukea selvänä ”ilmastotekona”, mutta tuon kaukolämmön kriminalisointi oli minun miellestä kyllä hakemalla haettua. Kaukolämpöa tuotetaan kuitenkin pääosin kombilaitoksilla eli niillä tehdään myös sähköä ja raha ohjaa energiayhtiöitä muuttamaan laitoksiaan pois fossililisista polttoaineista, kehitys siihen suuntaan on niin nopeaa kuin se järkevästi ajatellen voi olla ja toisaalta ei siinäkään ole mitään järkeä että kalliita laitoksia ei ajeta loppuun.
Kaukolämmön hinnoittelussakin taitaa olla eroja riippuen alueesta, ja tiedän että ei se niin halpaa ole että se houkuttelee tuhlaamaan energiaa. Ok-talo asujille ilmasta-veteen laitteisto on melkein puolet halvempi ratkaisu kuin maalämpö.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Mielestäni voisi vain kieltää uusien öljypolttimien myynnin. Ne kun vanhenee siinä 15v aikana ja tarvitsee uusimista niin niitähän voi sitten päivittää pelletteihin tai hyödyntää maalämpöä ja muutos kävisi sitten tasaisesti sinne vuoteen 2034 mennessä.

Pelletteihin siirtyminen voi olla hyvinkin yksinkertainen muunto-operaatio kun päivittää sen polttimen. Se vain että polttoainesäiliö vie enemmän tilaa että jossain paikoissa voi tarvita sitä että raivataan tilaa polttoaineelle. Polttoaineen puolesta on varmaan nytkin halvempaa ja öljyn hinnan noustessa halpenee entisestään.

Toimituksen poiminnat