Ajatuksia energiasta, ilmastosta ja politiikasta Mielipiteet omia, faktat eivät

Mitä jos nettiliittymän ostaminen tapahtuisi kuten sähköliittymän ostaminen?

Sähköllä ja nettiliittymällä on paljon yhteistä. Molemmat alkavat olla tänä päivänä välttämättömyyksiä jokapäiväisessä käytössä. Molemmissa sähkömagneettiset hiukkaset liikkuvat maahan kaivetussa kaapelissa. Ja molemmista pitää tehdä sopimus, jotta ne liikkuvat.

Siihen ne yhtäläisyydet sitten loppuvatkin. Nimittäin sähkön ostaminen on tavattoman paljon monimutkaisempaa ja hankalampaa kuin nettiliittymän ostaminen. Nettiliittymän halutessaan syötetään palveluntarjoajan webbisivulla osoite, ja sen jälkeen tarjolle ilmestyvät vaihtoehdot hintoineen, joista sitten voi valita haluamansa, ja muutamalla napsautuksella sitten bitti alkaa kulkemaan piuhassa.

Mutta mitäpä jos nettiliittymän ostaminen toimisi kuten sähköliittymän? Eli jos haluaisit nettiliittymän, pitäisi ensin selvittää paikallinen verkko-operaattori, joka omistaa maassa kulkevat nettikaapelit. Kyseessä on tietysti sääntelyn luoma monopoli, ja sääntelijä olisi määrittänyt, että sinun pitää itse hoitaa asia monipolin kanssa. Noh, ensin sinun pitäisi tietysti ostaa liittymä maksamalla säännelty summa kerralla monopolille. Minkäänlainen vuokraus ei tule kyseeseen, vaan paikasta riippuen sinun olisi maksettava muutama tuhat – muutama kymmenen tuhatta euroa kerralla siitä, että saisit mahdollisuuden tilata laajakaistapalvelun.

Luonnollisesti ensin pitäisi selvittää tarvitsetko FTTH vai ADSL, VDSL2, VDSL vaiko ehkä FDD -kaapelin. Ja tietysti jos valitset POTS:in, sinun pitää valita montako paria laitetaan. Sen jälkeen täytät lomakkeen, ja jossain vaiheessa, kun kiireiltään ehtivät, asentajat kaivaisivat ojan tontin rajalle ja laittaisivat siihen nettikaapin, johon voisit piuhasi vetää haluamallasi tavalla. Ei kun siis kaivuuhommiin, ja piuha kaappiin. Valmista? Ehei, nyt sinulla on vasta oikeus käyttää kaikkien palvelua tarjoavien nettipalveluyritysten palveluita ja tehdä näiden kanssa sopimus!

Seuraavaksi siis sitten etsimään palveluntarjoajaa, joka tarjoaa valitsemaasi VDSL2 -kaapelointiin 4 parilla soveltuvaa palvelupakettia, jolla saat bitinkin kulkemaan. Onneksi viranomainen on luonut sivuston, josta voit tällaista palveluntarjoajaa etsiä, netinhinta.fi. Viranomaisen sivustolla kysellään liittymätyypit, ja osaat oikein valita valikoista VDSL2 ja 4 paria. Sitten sinun pitää arvioida paljonko nettiä käytät, eli montakohan megatavua sitä tulisi kuukaudessa surffailtua. Tehtyäsi arvion saat sitten lopulta liudan hintoja sille, paljonko surffailu tulisi kuukaudessa maksamaan. Paketeissa esitetään viraston selvyydellä pakettien erot, ja viranomainen päättää mitä asioita sivustolla sinulle esitetään, jottei kukaan rupea liian innovatiiviseksi. Päädyt lopulta valitsemaan tutulta kuulostavan nimen, koska et nyt jaksa alkaa selvittämän mitä jokainen ikoni ja termi oikein tarkoittavat eikä netin hankkiminen nyt vaan voi olla niin vaikeaa.

Jonkin ajan kuluttua bitti sitten viimein alkaa virtaaman, ja olet tyytyväinen jonkin aikaa – siihen saakka, kunnes saat laskut sekä kaapelinvuokrasta että netistä. Tajuat, että olet tullut valinneeksi tuotteet, jotka maksavat paljon enemmän kuin kuvittelit – et tullut laskeneeksi hintoja yhteen ja laskeneeksi paljonko homma kokonaisuutena maksaa. Hinnoittelu kun on monimutkaista ja riippuu siitä, kuinka paljon on maksiminopeus, paljonko on todellinen käyttämäsi maksiminopeus, sekä paljonko käytät kuukaudessa. Näiden päälle tulee vielä molempien sopimuskumppaneidesi perusmaksut. Lisäksi kaapelinomistaja kertoo laskun liitteessä, että hinnat nousevat ensi kuussa. Kaapelimonopolin on ostanut kansainvälinen sijoittaja, ja kaapelinomistajamonopoli on ottanut uudelta omistajalta ison lainan korkealla korolla.

Laskusta selvittyäsi netti sitten lakkaa toimimasta. Eipä hätää, valitsithan hyvän palvelun tarjoavan palveluntarjoajan. Pääsetkin pian läpi asiakaspalveluun, josta sinulle kerrotaan, että sopimuksesi on kyllä kunnossa, mutta vika lienee kaapelissa, joten sinun pitää olla yhteydessä asiassa kaapelin omistavaan monopoliin. Muutaman tunnin jonotuksen jälkeen pääset läpi asiakaspalveluun, jossa sinulle kerrotaan, että kaivinkone katkaisi kaapelin, ja jonotusaika on pitkä, koska kaikki saman alueen asiakkaat soittavat tietysti samaan aikaan asiakaspalveluun. Mutta ei hätää, korjaus kyllä hoidetaan mahdollisimman pian.

Seuraavassa kuussa saat sitten puhelun puhelinmyyjältä, joka kertoo, että nettiäsi voisi hyödyntää osana kansainvälistä vertaisverkkoa, jossa tasataan servereiden kuormia hyödyntämällä yksityisten asiakkaiden vapaata kapasiteettia silloin kun nettisi ei ole aktiivisessa käytössä. Hyödyt tästä sopimuksesta rahallisesti, joten teet parin vuoden sopimuksen tämän palveluntarjoajan kanssa pienentääksesi sähkölaskuasi.

Kun sopimuksen peruutusaika on mennyt umpeen, saat seuraavat laskut monopolilta ja palveluntarjoajaltasi. Niissä on valtava nousu, mitä ihmettelet, koska netin käytössäsi ei ole tapahtunut muutoksia. Soittelet siis ensin palveluntarjoajalle. Selviää, että valitsemasi palvelutuote sopii huonosti yhteen sen kanssa, jos haluat hyödyntää nettiäsi kuormantasaukseen, joten sinulle valitaan parempi palvelutuote, jossa käyttö vaikuttaa vähemmän hintaan. Olet tyytyväinen seuraavaan laskuun saakka, jolloin huomaat, että tosiaan palvelulasku on pienempi, mutta kaapelilasku on vain noussut vielä paljon lisää. Muistat tässä vaiheessa, että sinunhan pitää soittaa myös kaapelioperaattorille.

Monopolin jouheva asiakaspalvelu neuvoo sinulle, että sinun pitää vaihtaa myös kaapelisopimusta, aggregoinnin kanssa pitää käyttää FTTH -mallista liittymää eikä valitsemaasi POTSia. Sovit kaapeliyhtiön kanssa vaihdosta, vaikka päivitteletkin kustannuksia. Parin viikon päästä nettisi katkeaa, ja soittelet taas kaapeliyhtiölle, josta sinulle kerrotaan, että kaapeli on nyt muutettu, ja ehkä sinun pitää sopia asiasta myös palveluntarjoajasi kanssa.

Soitat palveluntarjoajalle, ja sieltä selviää, että FTTH -kaapeliin tarvitset kokonaan toisenlaiset liittymät. Kyseisellä palveluntarjoajalla ei ole kuitenkaan tarjolla aggregointiin soveltuvaa FTTH -liittymää, joten sinun pitää vaihtaa verkkosopimuksesi takaisin POTS -malliseksi. Postiluukusta tipahtaa lasku, jossa sinulta laskutetaan sopimussakko siitä, että liittymäsi ei ole sopimuksen mukaisesti ollut käytössä kuormantasaukseen kahteen viikkoon.

Sähkömarkkinalla valitettavasti tilanne alkaa olla tämä kuluttajillekin. Sääntelyn paisuttaman verkkomonopolin lisäksi tarvitse sopimukset sähkönmyynnistä, ja tarjolle on lisäksi tulossa aggregaattoreiden sopimuksia siitä, että suurempia sähkölaitteitasi voidaan käyttää sähköverkon tasapainottamiseen korvausta vastaan. Kuluttajan vastuulle jää varmistaa, että kaikki nämä kolme sopimusta sopivat hänelle parhaiten ja sopivat lisäksi yhteen. Lienee ymmärrettävää, että tässä tilanteessa harvan kuluttajan viitseliäisyys riittää kilpailuttamaan sähkösopimuksiaan tai tekemään sopimuksia osallistumisesta kulutusjoustoon.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Ihmettelinkin jo otsikkoa ja luettueani blogisi kokonaan, niin hyvin on valittu nettiliittymä vertailukohdaksi sähköliittymän ostamisen hankaluuteen.

Tämä antaa hyvän kuvan siitä, että kyllä sähköliittymissä ja muissa asioissa on parantamisen varaa, liian monta hämmentäviä aiheita tulee kuluttajalle, jolta menee asiat yli hilseen ja luulee valinneensa oikein mutta todellisuus valkenee vasta laskun muodossa.

Toimituksen poiminnat