Ajatuksia energiasta, ilmastosta ja politiikasta Mielipiteet omia, faktat eivät

Ilmastonmuutoksen käyttäminen keppihevosena on vastuutonta

Ylellä julkaistu Joona-Hermanni Mäkisen kolumni, jossa ilmastonmuutos pistettiin autoilun piikkiin herätti ymmärrettävsti runsaasti keskustelua niin YLE:n kommenttiosioissa kuin Twitterissäkin. Ilmastonmuutos on vakava uhka ihmiskunnalle. Se vaatiikin merkittäviä muutoksia tapaamme toimia, ja myös uhrauksia meiltä jokaiselta. Jotta ilmastonmuutoksen torjunnassa voidaan onnistua, meidän on onnistuttava tekemään suuri joukko tehokkaita toimenpiteitä, jotka vaikuttavat merkittävästi hiilidioksidipäästöihin ja vieläpä erittäin nopeasti.


Autoilun lopettaminen ei ole tehokas keino torjua ilmastonmuutosta. Vaaralliseksi puheet autoilun lopettamisesta muuttuvat, jos suurempi joukko sattuisi uskomaan niihin. Suomessa voitaisiin toteuttaa mittava uudistus, jossa autoilu lopetettaisiin, ja taputtelisimme toisiamme selkään, että nyt se ilmastonmuutos on viimein ratkaistu kun kaikki kuljemme julkisella ja polkupyörällä. Todellisuudessa päästöt olisivat vähentyneet korkeintaan 11% ja olisimme kaukana hiilineutraalista Suomesta. Mutta tämän jälkeen ihan turha yrittää esittää, että sähkön ja kaukolämmön hinta nousevat, rakentaminen kallistuu eikä vuosittaista Thaimaanmatkaakan enää voi tehdä. Olisimme osuuttemme tehneet lopettamalla kaiken pahan alun ja juuren, autoilun, ja seuraavaksi valtaan äänestettäisiin poliitikot, jotka toteaisivat että osuutemme on nyt tehty.


Tämä ei luonnollisesti tarkoita, etteikö autoilunkin suhteen ole syytä tehdä toimenpiteitä. Koska suurin osa autoilla ajetuista matkoista on lyhyitä, ovat esimerkiksi lataushybridit erinomainen keino pudottaa merkittävästi autoilun päästöjä melko nopeasti ilman että vaaditaan suuria muutoksia niin yhteiskuntarakenteisiin, työn teon tapoihin kuin arkiseen elämäänkin.


Valitettavasti ilmastonmuutos merkittävänä ilmiönä kerää runsaasti myös tahoja, jotka käyttävät ilmastonmuutosta vastuuttomasti oman ideologiansa keppihevosena. Rationaalisuutta päätöksenteossa tarvitaan enemmän kuin koskaan, jotta ilmastonmuutoksen torjuntaan voidaan valita keinot, joilla saadaan mahdollisimman pienin muutoksin aikaan mahdollisimman paljon. Suuret muutokset kun vievät aikaa, eikä sitä aikaa nyt enää ole.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (38 kommenttia)

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Totta. Tuon ylen kirjotuksen kohala mieki kyllästyin tosissani tähän tyhjänpäivässeen tavisten syyllistämisseen. Yks tieto(?) on, että 2017 laskettu huvitankkerin saastevaikutus Euroopassa 10 kertaa isompiko kaikkien eurooppalaisten autojen saasteet samana aikana.

Käyttäjän MalkusLindroos kuva
Malkus Lindroos

Saatevaikutus on monimutkainen käsite. Laivat tuottavat paljon rikkipäästöjä, koska niissä käytetään rikkipitoista raskasta polttoöljyä. Kasvihuonekaasuja ne tuottavat kyllä varsin vähän.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Oisin jakanu tämän, mutta oliki ennakkosensuuri...

Käyttäjän MalkusLindroos kuva
Malkus Lindroos

Puheenvuorossa ei tosiaan ole mahdollisuutta sallia kommentointia ilman, että kommentit käy hyväksymässä.

Käyttäjän MalkusLindroos kuva
Malkus Lindroos Vastaus kommenttiin #20

Kiitos, löysin lopulta paikan kun rupesin asiaa enemmän tutkimaan. Etsin sitä postauksen yhteydessä, ja siinä ei ole kuin valinta normaalisti tai ei ollenkaan.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Ilmastonmuutos on tosiaankin muuttunut valtapelin areenaksi.

Teknisesti katsottuna ilmastonmuutos on luonnonilmiö, johon liittyy ihmisen vaikutuksia, joista kiistellään, koska valtapeli.

Teollisuudessa ja isossa bisneksessä tämäntyyppisiä ilmiöitä ja ongelmia on käsitelty jo kymmenet vuodet niin, että tuhannet ihmiset tuntevat joitakin tekniikoita, kuten laadun hallinta (joka tietysti on rajallinen keino).

Oikeassa elämässä luonnonmuutosta ensiksi analysoitaisiin pareto-periaatteella (80/20 prosentin sääntö). Keskitytään niihin 20 prosenttiin, jotka aiheuttavat 80% ongelmista, koska se on nopein ja halvin tapa saada edistystä aikaan.

En ole nähnyt kenenkään analysoivan järkevästi ilmastonmuutoksen syy-/seuraussuhteita niin, että siitä saisi tehtyä päätöksenteon mallin: edes päätöstaulun.

Koska maailmanlaajuinen tutkimus ei ole saanut aikaan mitään yhtenäistä kartoitusta, alkaa palaneen käry tuntua nenässä, että koko aihe on tarkoitusperäistä vedätystä joidenkin tahojen saada bisnestä nopeasti aikaan (hehkulamput jo korvattiin aivan typerästä syystä).

Ilmastonmuutos-keskustelu on vahvasti politisoitunutta, objektiivista höpötystä, vastakkainasettelua ja erittäin epäammattitaitoista.

Keskustelijat haluavat etuja itselleen, ettei asiallisen tutkimuksen ja analysointitaitojen kehittäminen kiinnosta heitä. Greta Thunberg on oma lukunsa tässä peruskoulutason debatissa.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Ymmärtääkseni maailman päästöistä valtavan suuri osa liittyy TOP500 suurimman yrityksen toimintaan. Siihen puuttuminen olisi tehokasta mutta se vähän tarkoittaisi sitä, että ihmiskunnan tarvitsisi kajota perustavalla tavalla omistusoikeuteen.

Tyyliin kaikennäköistä öljy-yhtiötä vaikka joiden pitäisi ajaa tuotantoa laskuun tai vaikka sitä, että valmistettaisiin hyödykkeitä jotka kestäisi.

Omistusoikeus tuntuu olevan rahaa palvovassa yhteiskunnassa jossain erityissuojeluksessa.

Käyttäjän MalkusLindroos kuva
Malkus Lindroos

Yritykset tuottavat tuotteita kuluttajille, joten yritysten toimintaan puuttumisen maksaa lopulta kuluttaja jos puuttuminen kasvattaa kustannuksia. Toki on intressiristiriitojakin, kuten mainitsemasi tuotteiden elinikä. Onneksi EU on varsin hanakka puuttumaan näihin.

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Kuuntelin eilisaamuna (autossa Suomussalmelta Ouluun) Joona-Hermannin saarnaa ja ajattelin, että nyt YLE antaa jo ääriradikaaleille periksi...

Terveisin, ultravihreä luomumies (paloheimolaisia)

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Jos Joona-Hermanni olisi Vihreän Langan toimittaja niin ok mutta kun ei ole vaan kirjoittaa harhaista propagandaa YLE:n leivissä. Tätä ennen kertoi meille siitä, että lihansyöntikin* on saatanasta ja kuuluu litteä maa - klubiin 'Parecon Finland perustettiin vuonna 2010. Olemme tuoneet siitä lähtien suomalaiseen talouskeskusteluun vahvaa markkinatalouden kritiikkiä ja esittäneet ratkaisuksi demokraattisen talouden ideoita. Ajamme Suomeen osallisuustalouden kokeilua. Osallisuustalous on taloustieteellinen malli demokraattisesta ja ekologisesti kestävästä taloudesta'.

YLE:n disclaimer tietysti on, että kolumnisteina on laaja joukko ulkopuolisia tahoja, mutta jotain rajaa ja / tai edes tasapuolisuutta tässäkin ...

*https://yle.fi/uutiset/3-10751436

Joona-Hermanni Mäkisen kolumni: Lihansyönnillä ei ole tulevaisuutta

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Autoilun lopettaminen ei ole tehokas keino torjua ilmastonmuutosta."

Ei niin.

Sen sijaan energian käytön optimointi liikenteessä ja fossiilisista eroon hankkiutuminen on tehokas keino.

Eli siis ei tarvitse mitään hölmöjä tietulleja, että autovero ennallaan, trafin vuosimaksut bensa-autoilta pois ja nostaa polttoaineen hintaa ylöspäin. Voisi myös rajata nopeudet 80km/h ja jollain aikavälillä siirtyä 60km/h nopeuksille uusimalla autokantaa mitä optimoitu tähän, samalla kun toimivat ilman fossiilisia.

Tietystikään ilmastonmuutos ei ratkea tuolla, että pitäisi saada energiantuotannosta ensialkuun fossiiliset pois kokonaan, mukaanlukien liikkuminen paikasta toiseen ja muutoksia tarvitsee tehdä monella sektorilla.

Käyttäjän lentonenhenri kuva
Henri Lentonen

Vuosittainen Thaimaanmatka pitäisi estää. Ihmisillä pitäisi olla jonkinlainen kiintiö, paljonko lentokoneella saa matkustaa vuodessa. Tai muuten joutuisi sitten maksamaan hiilidioksidiveroa erikseen - ja paljon.

Tällöin köyhemmätkin voisivat kuitenkin matkustaa. Ei olisi siis kyse suoraan lennon kallistamisesta, vaan lentokiintiöstä.

Jos joku joutuu työnsä puolesta käyttämään lentokoneita, niin sitten työnantaja joutuisi maksamaan isot hiilidioksidiverot.

"Lentämisestä on tullut yksi merkittävimmistä suomalaisten ilmastoa rasittavasta toiminnasta. Lisäys johtuu yksinomaan lisääntyneistä ulkomaanlennoista.

Uusimman tiedon mukaan ulkomaanlentojen hiilidioksipäästöissä tehtiin toissa vuonna uusi ennätys. Päästöt kasvoivat viitisen prosenttia.

Suomalaisten ulkomaanmatkailusta aiheutuvat päästöt lähentelevät henkilöautoilla tehtävien matkojen päästöjä."

https://yle.fi/uutiset/3-10595412

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Yksikään edes jotenkin merkittävä taho Suomessa ei aja autoilun lopettamista. Ylen kesäkolumnisti jostain piskuisesta ry:stä ei ole mitenkään merkittävä taho.

Eestaas liikkumisen tulevaisuus tulee silti muuttumaan paljon lähivuosikymmeninä. Jo nyt 80% suomalaisista asuu taajamissa ja henkilöautojen keskimääräinen ajosuorite on 40-50km vuorokaudessa, veikkaisin lähteistä tarkistamatta, että 80% päivittäisistä ajoista jää alle sadan kilometrin. Näiden kivijalkojen varaan pitää tulevaa henkilöautoliikennettä suunnitella, ei lillukanvarsiin kompastellen. Lillukanvarsia, enemmän tai vähemmän sitkeitä ja haitallisia etenemiselle ovat biotaloushuuhaa, ihmeakun odottelu, vetyautofantasiat, Suomen näkeminen erillisenä muun maailman kehityksestä ja nätisti sanottuna väistyvien sukupolvien muutosvastarinta.

Käyttäjän MalkusLindroos kuva
Malkus Lindroos

Juuri nuo pienet ajosuoritteet mahdollistavat melko edullisen sähköistämisen lataushybrideillä. Suuri osa henkilöautolla tehtävistä matkoista on itse asiassa vain muutamia kilometrejä - vaikkapa kaupassa käyntiä tai lasten vientiä harrastuksiin. Mutta näitä matkoja on vaikea korvata julkisella liikenteellä, esimerkiksi neljän kauppakassin kanssa kulkeminen bussilla on yllättävän hankalaa. Sähköistää ne kyllä voidaan, eikä siihen kummoisia akkuja tarvita.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Juuri näin. Sähköautoilijoiden FB-ryhmässä monet lataushybrideillä ajelevat esittelevät arkiajojensa 0,8-1,2 l/100km kulutuslukemia. Ja nuo lukemat kuulemma sisältävät jo satunnaisia pidempiä asiointiajoja.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Juuri nuo pienet ajosuoritteet mahdollistavat melko edullisen sähköistämisen lataushybrideillä."

Itse pyöritellyt vähän numeroita ja laskenut, että sähkömoottori on ideaalisin autossa.

Mutta, ne valtavat akustot ei ole, eikä myöskään se että rakentaa polttomoottorin lisäksi. Tuo liikaa kompleksisuutta.

Yksinkertainen ratkaisu on tuottaa sähkö siinä autossa, ajonaikana silloin kun on kyse pidemmästä matkasta. 15kW vapaan sylinterin stirlingin menee autoon ja se liikuttaa 100km/h tasaista vauhtia, mutta jos optimoi nopeudet 60km/h niin menee vielä helpommaksi ja energiatehokkaammaksi kun tietää sen häviön mitä tulee ilmanvastuksesta.

Tankkaamalla metanolia ja tuottaa sähkön polttokennolla olisi toinen tapa mutta en ole laskenut kumpi olisi parempi tapa.

Autoissa sitten semmoinenkin juttu, että niiden käyttöä voisi optimoida lisäämällä yhteisomistusta ja jotain helppoa maksujärjestelmää. Onhan se nyt hölmöä kun tiet ovat täynnä autoja mihin sopii 5 ihmistä mutta usein on vain kuski.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #19

Autovalmistajat tuottavat myytävän tavaransa globaaleille markkinoille. Ja ne ovat valintansa tehneet: täyssähköautot isoilla akuilla, ja pienet kaupunkikinnerit pienemmillä akuilla. akkujen kapaiteettia ym. kehitetään koko ajan valtavilla panoksilla.. Ladattavat hybridit ovat nyt käytössä ylimenokauden ratkaisuna ja ’porttihuumeena’ oikeisiin sähköautoihin. Siis ei tule vetyä, ei kaasua, eikä etanolia, biodieseliä, stirlingiä, jne jne. Käpyjenkeräilijä Honkajokien on täällä sarvikuonojen maassa aika turha pyöritellä jotain muuta.

Kestäviä (=taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys) vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille pitää tietenkin olla ja kehittää, mutta niiden määrä tulee jäämään niin pieneksi, että ne pitää varata raskaan liikenteen, maatalouden, työkoneiden ja lentoliikenteen käyttöön. Biokaasukin kannattaa polttaa sähköksi hyvän hyötysuhteen voimaloissa eikä haaskata polttomoottoriautoilun tekohengitykseen lyhyttä ylimenokautta pidempään.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #23

Pitäisi laittaa litium verolle, siinä missä öljy. Autoveron itseasiassa voisi sitten vaikka poistaa jossain kohtaa että olisikin vain litium veroa jota hinailee ylöspäin.

Tarpeeksi vaan veroa ylös että alkaa tulla kiinnostuksia tehdä fiksummin.

Käyttäjän MalkusLindroos kuva
Malkus Lindroos Vastaus kommenttiin #19

Vielä hölmömpää on, jos tiet ovat täynnä autoja, joihin sopii 50 ihmistä, mutta niissä on vain kuski.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Tämän maan metsät ja muu kasvillisuus käyttää kaiken hiilidioksiidin jonka päästämme.

Käyttäjän MalkusLindroos kuva
Malkus Lindroos

Ei vielä, se tavoite olisi 2035. Hiilineutraalidella tarkoitetaan juuri sitä, että silloin kasvihuonekaasuja tuotetaan saman verran kuin maan kasvillisuus sitä käyttää.

Tätä voidaan pitää myös miniminä oman osuuden tekemisessä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Hiilineutraali maa on siinä mielessä tehnyt osuutensa, että se ei pahenna ilmastonmuutosta.

Toisaalta asiaa voidaan verrata vaikkapa pankkilainaan - jos on elänyt velaksi 30 vuotta, ei voi todeta, että homma hoidettu kun lopettaa velaksi elämisen - velka pitää vielä maksaa pois. Tässä mielessä Suomella on edessään kymmeniä hiilinegatiivisia vuosia ennenkuin osuutemme on tehty.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Roskaa, ei ilmastonmuutokseen Suomi mitään velkaa ole:

"Toisaalta asiaa voidaan verrata vaikkapa pankkilainaan - jos on elänyt velaksi 30 vuotta, ei voi todeta, että homma hoidettu kun lopettaa velaksi elämisen - velka pitää vielä maksaa pois. Tässä mielessä Suomella on edessään kymmeniä hiilinegatiivisia vuosia ennenkuin osuutemme on tehty."

Suomen soissa on moneen kertaan se määrä hiiltä, mitä me olemme koskaan päästelleet ilmakehään. Olemme siis tallettaneet pitkän pennin pankkiin, josta olemme myöhemmin ottaneet pienen ripauksen käyttöömme, tosin jatkaen samalla lähes yhtä suuria talletuksia.

Jaa että miksi nuo ovat meidän talletuksiamme? Siksi, koska esi-isämme ovat päättäneet asettua tähän arktiseen kolkkaan. Ei kai niitä talletuksia kenenkään muidenkaan tekemiksi voi laskea.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #25

"Jaa että miksi nuo ovat meidän talletuksiamme?"

Pitkän kierron hiili ei ole talletus. Se että jossain on öljylähde ei tarkoita että siellä olisi talletettu hiiltä.

Hiilen hidas kierto on oma sykli joka on sitä, että tulivuoret päästää sen hiilen ilmakehään ja se sitoutuu kallioperään alkaen turpeesta. Lyhyt kierto taas on sitä, että hiili sitoutuu vaikka kasveihin tai eläimiin, tai se vaihdanta merien kanssa mitä menee sinne ja tulee takaisin.

Ainoa talletus on lähinnä metsä. Hiiltä voi myös talletaa niin, että kaataa metsän, tiivistää sen puuhiileksi ja kasvattaa uuden metsän, joten tällä tavalla kerätty hiilikasa on myös talletus.

Käyttäjän MalkusLindroos kuva
Malkus Lindroos Vastaus kommenttiin #25

Tuon logiikan mukaan Saudi-Arabian ei tarvitse välittää ilmastonmuutoksesta mitään, koska siellä on maaperässä valtavasti talletettua öljyä. Eikä vaikkapa Saksan tai Puolan, koska siellä on hiiltä. Ja niin edelleen.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro Vastaus kommenttiin #31

Logiikka? - entä minkä aikajänteen sisällä haluat päästötalletukset ja -velat maksettavaksi, olisiko se n. viideksikymmeneksi vuodeksi, silloin Suomikin voi jollakin laskutavalla olla päästöissään plussan puolella. Mitä pitemmälle mennään taaksepäin sitä negatiivisemmaksi hiilitaseemme menee.

Miten lienee saudien kanssa? Pitääkö hakea laskelmat satojen miljoonien vuosien päästä, jolloin saudeista eikä muistakaan ihmisistä ollut tietoakaan?

Entä millä tavalla Vattenfall mahtaa toteuttaa fossiilittomuutensa, kun sellaisia sähkösopimuksia kovasti mainostetaan?

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #32

"Logiikka? - entä minkä aikajänteen sisällä haluat päästötalletukset ja -velat maksettavaksi, olisiko se n. viideksikymmeneksi vuodeksi, silloin Suomikin voi jollakin laskutavalla olla päästöissään plussan puolella."

Jos nyt lähtisi vaikka siitä, että ongelmallista hiilidioksidipitoisuutta on se jossa sen on alettu nähdä aiheuttavan haittoja, katsotaan sille ajakohta ja sovitaan joku vuosi.

Sitten lasketaan kuinka monta kiloa hiiltä on tänä aikana Suomessa poltetussa öljyssä, turpeessa, kivihiilessä ja maakaasussa ja talletetaan tämä määrä hiiltä, eli kuinka monta puuta pitää sitten vaikka kasvattaa johonkin tilalle.

Mutta oikeasti kriittisempää olisi lopettaa se lisähiilen tuottaminen, eli fossiiliset pois. Saman aikaisesti pitäisi sitten istuttaa sitä metsää niin kyllä ne puut sitten imee sitä hiiltä tulevina vuosikymmeninä.

"Entä millä tavalla Vattenfall mahtaa toteuttaa fossiilittomuutensa, kun sellaisia sähkösopimuksia kovasti mainostetaan?"

Vaikka vesivoimalla.

Käyttäjän MalkusLindroos kuva
Malkus Lindroos Vastaus kommenttiin #32

Eiköhän se päästövelka ole syytä laskea siitä, kun ihminen alkoi niitä päästöjä teollistumisen jälkeen ilmakehään tuottaa, eli verrata esiteolliseen aikaan. Siten Suomella on vielä melkoinen velka maksettavana, jotta kaikki ilmaan päästetty on saatu sidottua takaisin niihin soihin.

Kysyhän Vattenfallilta vaikkapa Facebookissa jos fossiilittomat sähkösopimukset kiinnostavat. Se on kyllä yksi helppo toimenpide, jonka jokainen voi tehdä helposti ja nopeasti.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #35

"Eiköhän se päästövelka ole syytä laskea siitä, kun ihminen alkoi niitä päästöjä teollistumisen jälkeen ilmakehään tuottaa"

Ei oikeastaan, koska se oli aluksi ihan hyödyllistä.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Roskaa, ei ilmastonmuutokseen Suomi mitään velkaa ole:

"Toisaalta asiaa voidaan verrata vaikkapa pankkilainaan - jos on elänyt velaksi 30 vuotta, ei voi todeta, että homma hoidettu kun lopettaa velaksi elämisen - velka pitää vielä maksaa pois. Tässä mielessä Suomella on edessään kymmeniä hiilinegatiivisia vuosia ennenkuin osuutemme on tehty."

Suomen soissa on moneen kertaan se määrä hiiltä, mitä me olemme koskaan päästelleet ilmakehään. Olemme siis tallettaneet pitkän pennin pankkiin, josta olemme myöhemmin ottaneet pienen ripauksen käyttöömme, tosin jatkaen samalla lähes yhtä suuria talletuksia.

Jaa että miksi nuo ovat meidän talletuksiamme? Siksi, koska esi-isämme ovat päättäneet asettua tähän arktiseen kolkkaan. Ei kai niitä talletuksia kenenkään muidenkaan tekemiksi voi laskea.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Hallitus on tehnyt erittäin suuren periaatteellisen muutoksen liikenteen päästöjen pienentämis strategioihin , verrattuna edellisiin hallituksiin vuodesta 2007- vuoteen 2019. Nyt ollaan palattu juurille ;lähtötilanteeseen vuodelta 2003 . Eli liikenteen päästöjen pienentämisten harharetki lobbareitten voimalla on kestänyt yli viisitoista vuotta.

http://bionavigaattori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/27...

Rinteen hallitus on lisännyt hallitusohjelman liikennemoodivalikoimiin sisävesiliikenteen. Jonka mahdollisuus on siinä, että sille voidaan siirtää EU liikennestrategiassa(v.2011) mainittuja maantieliikennevolyymeja ja saada infra rakentamiseen EU tukea.

Raskaan liikenteen Maantieliikenne volyymit syövät maamme liikenne energiasta noin 40%.

Nyt suunnitellut ratkaisut maantieliikenne energian pienentämisiin eivät sisällä vielä EU strategiassa tavoiteltua 50% raskaan liikenteen keski pitkien ja pitkien matkojen liikenteen siirroista aiheutuvaa säästöä. On huomattavasti suurempi onnistumismahdollisuus biopolttoaineilla korvata tulevaisuuden jopa puolta pienempää maantieliikenteen tarvitsemaa poltto aine määrää, mitä nyky rekka ralli ja sen kasvattaminen edellisten hallitusten tekemillä päätöksillä olisi edellyttänyt.

Säästö energiassa ja liikenne infran ylläpidon kustannuksissa on huomattava sisävesiliikenteen hyväksi. Sen tutkiminen tulisi aloittaa ja sen mukaisten toimenpiteiden saattaminen käytäntöön mitä pikimmin valtionkin toimesta.

http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/12.1-IWW-aluksille-Ympäristö-tuloksia-uusilla-menetelmillä-Vesiliikenneseminaari_Soukka-1.pdf

www.sisavesi.fi

http://bionavigaattori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/27...

Käyttäjän MalkusLindroos kuva
Malkus Lindroos

Sisävesiliikenteellähän puun kuljetukset hoidettiin aiemmin, ennen kuin energiasta tuli halpaa suhteessa työhön. Energian kallistuminen avaa uudelleen mahdollisuuksia sisävesiliikenteellekin.

Sisävesiväylissä on myös etuja matkailun kannalta, on lähes käsittämätöntä kuinka vähän Järvi-Suomea kyetään hyödyntämään matkailussa. Tässäkin ilmaston kannalta on palattava taaksepäin, ei enää lomalentoja toiselle puolelle maailmaa (ainakaan joka vuosi), vaan (välillä) Suomen rannoille lomaa viettämään.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Semmoinenkin asia on huomattava, että maailma muuten toimii vaikka koko väestö ei rehki kaiken aikaa töissä. Itseasiassa 90% työn teosta on välillisesti tai välittömästi sitä, että ihmiset viihdyttävät toisiaan ja siinä yhteydessä myös haaskaavat resursseja.

Äärimmäinen esimerkki:

1. Hankitaan asunto
2. Tehdään jotain yhdentekevää työtä, esimerkiksi myyntityötä, mikä lähtökohtaisesti lisää kulutusta
3. Mennään autolla töihin että jää aikaa omiin askareisiin
4. Ollaan suuri osa ajasta töissä eikä siellä lämmitetyssä asunnossa. 5. Hankitaan hienot vaatteet että voidaan hyvännnäköisenä ja hyvänhajuisena tehdä myyntityötä
6. Tehdään töitä niin paljon, että rajalliset lomapäivät pitää käyttää siihen, että menee lentokoneella Thaimaaseen eikä vaikka purjelaivalla Karibialle, koska jälkimmäistä reissua ei ehdi tekemään.

Kun miettii systeemiä kokonaisuudessaan niin eihän tässä ole noin niinkuin resurssien käytön kannalta yhtään mitään järkeä. Vikaa on perustavalla tavalla ekonomiassa ja se palvelee lähinnä rahaporsaita.

Olisi silleen kiva jos systeemiä voisi muuttaa hallitusti jotenkin fiksummaksi.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Vesi, sisävesistöt mukaanlukien ja kiskot ovat ylivertaisia liikennöintitapoja energian käytön suhteen. Niiden käyttöä pitäisi mielestäni lisätä rajusti kumipyöräliikenteen kustannuksella.

Kumipyörillä kuskaamisessa etu on se, että se kuljettaa sen viimeisen kilometrin, että vähentäisi sitä rahdin kasaamista ja purkamista.

Mutta, rahdin kasaamista ja purkamista, vaikka yksittäisen lähetyksen kaivaminen esiin, siirtäminen kumipyörille viimeistä kilometriä varten tarvittaessa jostain välivarastosta, voi automatisoida niin pitkälle kuin haluaa. Siinä ei ole mitään teknisiä syitä minkä takia pitäisi olla valtavat määrät ihmisiä lemppaamassa.

Käyttäjän MalkusLindroos kuva
Malkus Lindroos

Toisaalta viimeinen kilometri voidaan hoitaa myös sähköstä voimansa saavilla kumipyörillä.

Käyttäjän ilmari kuva
Ilmari Schepel

Joona-Hermanni Mäkinen ja Roman Schatz (MT/IS, 12.6)...hienoja ja varsin suvaitsevaisia miehiä, molemmat: Helsingin keskustan laajakatseisia asukkaita. Etenkin Romanille sanoisin: "Leben und leben lassen".

Käyttäjän MalkusLindroos kuva
Malkus Lindroos

Roman Schatz on aina ollut provosoiva ja kirjoittanut kärjistetysti. Joona-Hermanni Mäkinen taas on uusi Pentti Linkola. Ääriajattelu tietysti omalta osaltaan laajentaa näkökenttää, kunhan sitä ei ota liian tosissaan.

Käyttäjän Savolax kuva
Jukka Heikkinen

https://m.youtube.com/watch?v=1C36J8puPjQ

Tässä "ilmastonmuutos" panikoinin historiaa...
Mikään ei ole muuttunut...

Toimituksen poiminnat