Ajatuksia energiasta, ilmastosta ja politiikasta Mielipiteet omia, faktat eivät

Kolme helppoa keinoa torjua aloittaa ilmastonmuutoksen torjunta

Ilmastonmuutoksen tutkijat ovat listanneet kansainvälisissä tutkimuksissa monia keinoja torjua ilmastonmuutosta. Näissä tehokkaimmiksi on listattu mm. lasten tekemättä jättäminen sekä autoilun ja lentämisen lopettaminen. Näin kesällä Facebookin täyttyessä taas kaukomaiden lomakuvilla huomaa helposti dissonanssin ilmastonmuutoskeskustelun ja tavallisten ihmisten elämän välillä. Jopa ilmastonmuutoskeskustelun aktiivit postaavat perheen lomakuvia someen ulkomailta.

Jotta voimme tehokkaasti torjua ilmastonmuutosta, mukaan pitää saada kaikki. EVA:n tutkimuksen mukaan (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/22053755-f19c-4156-b353-f3855d4dbcad)  suomalaiset eivät ole valmiit luopumaan lasten hankkimisesta, matkailusta tai autoista, joten onko sitten jotain, jota isot joukot voisivat tehdä jo nyt ennen kuin tietoisuus kasvaa tuhojen myötä?

Merkittävimpien keinojen takana on pitkä lista keinoja, jotka vaikuttavat vähemmän ilmastonmuutokseen kuin parhaat keinot, mutta jotka vaikuttavat kuitenkin. Monet näistä keinoista ovat sovellettavissa arkeen ilman, että elämänlaatu siitä kärsii. Tässä kolme konstia säästää CO2 päästöjä ilman, että pitää luopua juuri mistään.

  1. Sähkölämmityksen ja ilmanvaihdon säätöjen kuntoon laittaminen

Vattenfall järjesti pitkään Energiaperhe -kilpailua, jossa toimin kilpailevien perheiden tukena. Lähes joka kerta törmäsin samaan ilmiöön – oman kodin lämmitysjärjestelmän ja ilmanvaihdon toimintaa ei tunnettu eikä siihen oltu kiinnitetty huomiota. Pahimmillaan samaan aikaan sekä lämmitettiin että jäähdytettiin. Viimeisimmässä vuoden 2016 Energiaperhekilpailussa useampi perhe säästi yli 1000 € edestä sähköä puolessa vuodessa (https://www.vattenfall.fi/energianeuvonta/energiaperhe/perheet/).

Motivan muutosten vaikutusten laskentaan käytettävän laskuohjeen (https://www.motiva.fi/files/10239/CO2-laskentaohje_Yhteenvedot.pdf)  mukaan sähkönsäästön CO2 -vaikutus talviaikaan on 600 kg CO2 / MWh. Eli kilpailussa puolessa vuodessa tyypillinen 10 000 kWh eli 10 MWh säästö vähensi CO2 -päästöjä 6000 kg. Edestakainen Helsinki-Nizza -lento tuottaa n. 870 kg (https://co2.myclimate.org/en/flight_calculators/new), joten Väimerellä lomailee hyvinkin viisihenkinen perhe tällä säästöllä. Autolla (135 g/km) ajelee n. 45 000 km.

 

  1. Kesämökin kuivanapitolämmitys

Suomessa on n. 500 000 mökkiä, joista 20 %, eli n. 100 000 on talvet peruslämmössä.  Tampereen Teknillinen Yliopisto laski, että mökin omistaja voi säästää n. 500 € vuodessa. CO2 -päästöt skaalautuvat jälleen samoin kuin edellisessä esimerkissä, eli ovat noin puolet Energiaperheiden säästöistä. Autolla ajelisi mökin lämmityskauden 3000 kg CO2 -säästöillä siis n. 22 000 km.

Lähteet:

https://yle.fi/uutiset/3-5629914

http://www.tut.fi/rajapinta/artikkelit/2010/3/vaihtoehto-kesamokin-lammitykselle

  1. Kaukolämmittäjän lämmönsäästö varsinkin kovilla pakkasilla

Kaukolämpö on jäänyt paitsi tehostamistoimista kulutuspuolella varsin pitkään. Kaukolämpöä tai lämpimän veden kulutusta ei juurikaan mitata huoneistokohtaisesti. Ja edes harva ilmastoahdistunut tulee miettineeksi, että suihkusta lorottelee helposti satoja litroja kivihiilellä lämmitettyä vettä viemäriin. Sopivan ja edustavan kaukolämmitteisen kiinteistömassan, josta tietoja oli saatavilla, löysin TA:n sivuilta täältä: http://www.ta-asumisoikeus.fi/images/stories/asukkaille/jalkilaskelma2017-kayttovastikelaskelma2019.pdf

Lämmitykseen meni 2017 7 738 222,21 € koko n. 800 000 m2 kiinteistökannassa. Lämpö maksaa n. 50 €/MWh, eli lämpöä kului siis n. 20 000 kWh / 100 m2. Säästövaraa siis olisi mukavuuden suuremmin kärsimättä, vertailukohtana voi pitää tuota sähkölämmitteisten Energiaperheiden säästöä. Tosin sähkölämmittäjät saavat harvoin kulumaan näin suuria määriä lämpöä kuin kaukolämpökohteissa kuluu. Avaimet säästöön ovat kuitenkin samat – lämmityksen säädöt kuntoon, jotta ei ylilämmitetä ja ilmanvaihto pienellä pakkasella.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän AnteroSmki kuva
Antero Säämäki

Yksi lapsi vähemmän vaikuttaa ilmastonmuutokseen paljon enemmän kuin elintapojen muutokset.
Yksi lapsi vähemmän säästää 58.6 tonnia laskennallisia hiilidioksidipäästöjä vuodessa.
Seuraavaksi tulee eläminen ilman autoa 2.4 tonnia.
http://steriloimislaki.blogspot.com/p/lapsen-vaiku...

Käyttäjän MalkusLindroos kuva
Malkus Lindroos

Jokainen ihminen tuottaa laskennallisia hiilidioksidipäästöjä, se ei ole mitenkään spesifistä lapsiin. Ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa kyse onkin siitä, monelleko tällä planeetalla riittää tilaa. Oikeilla valinnoilla useammalla, väärillä vähemmälle.

Melko syviin eettisiin vesiin ajaudutaan, kun aletaan laskemaan ihmiselle (lapselle tai aikuiselle) vuosittaista hiilidioksidipäästöä. Missä määrin kroonisia sairauksia kannattaa hoitaa, koska jokainen lisäelinvuosi tuottaa mainitsemasi määrän hiilidioksidipäästöjä? Pitäisikö vapauttaa alkoholi- ja huumepolitiikka? Onko sota ilmastoteko? Pitäisikö mielenterveyspalvelut ajaa alas?

Tällä hetkellä väestönkasvu on vilkasta pääosin Afrikassa, joten sikäli kun haluamme rajoittaa väestönkasvua ja ratkaista sillä kantokykyongelmaa, toimet olisi syytä kohdistaa Afrikan suunnalle. Ja tokihan siellä paljon tehdäänkin mm. koulutuksen muodossa.

Käyttäjän AnteroSmki kuva
Antero Säämäki

Teollisuuden hukkalämpöä pitäisi vähentää.
Monissa teollisuuslaitoksissa on sisällä kuuma, koska putkia ja laitteita ei ole eristetty kunnolla. Tämän kuntoonlaittaminen voisi säästyä takaisin yrityksen tuloksessa.

Käyttäjän MalkusLindroos kuva
Malkus Lindroos

Onhan teollisuudessa toki vielä mahdollisuuksia tehostaa toimintaa. Kannusteet olisi syytä laittaa kuntoon, jotta energian säästäminen näkyisi selkeämmin tuloksessa. Juuri nyt usein investoinnit energiansäästöön eivät ole kannattavia, tai ainakaan riittävän kannattavia.

Pitäiskin löytää keinoja samanaikaisesti ohjata teollisuutta energiatehokkaammaksi, mutta kuitenkaan viemättä sen kilpailukykyä esim. nostamalla sähkön hintaa liikaa.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Papualla on ollut jotain levottomuuksia. Lueskelin hieman paikasta. 1960 väestöä on ollut 2 miljoonaa. Nyt sitä on yli 8 miljoonaa. Vauhti on edelleen hyvä ja ylös päin.

Jokainen voi puuhailla tietenkin ajankulukseen ja ehkä se helpottaa mielialaa. Tämä lienee kuitenkin taputeltu.

Käyttäjän MalkusLindroos kuva
Malkus Lindroos

En usko, että ilmastonmuutos tulee missään tapauksessa tuhoamaan elämää maapallolta, ei edes siinä tapauksessa, että yhtään mitään ei tehdä. Jos ilmastonmuutosta ei onnistuta rajoittamaan, se kuitenkin tulee aiheuttamaan suuria katastrofeja ympäri maailmaa. Lisäksi valtavasti omaisuutta tuhoutuu vedenpinnan nousun sekä lämpötilan nousun myötä.

On järkevää yrittää tehdä kaikkensa ilmastonmuutoksen torjunnan eteen, vaikka 1,5 asteen tavoite vaikuttaakin epätodennäköiseltä. Mitä vähemmän, sitä parempi joka tapauksessa.

Siinäkin tapauksessa, että ilmastonmuutos osoittautuisi perättömäksi teoriaksi, on tehdyistä toimenpiteistä useimmiten hyötyä. Esimerkiksi öljy on joka tapauksessa loppumassa, eikä energiatehokkuus ole koskaan huono asia myöskään tulevaisuuden talouskasvun kannalta. Varsinkin punaisen lihan syönnin vähentäminen auttaa kansanterveyttä ja vähentää sairaanhoidon kustannuksia. Useimmat ilmastotoimet olisivat joka tapauksessa tarpeellisia ja järkeviä.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Toivottavasti suomalaiset eivät enää tee lapsia. Punavihreä helvetti odottaa tulevaisuudessa.
Ei elämä täältä katoa. Siitä tulee sietämätöntä taistelua.

Käyttäjän MalkusLindroos kuva
Malkus Lindroos Vastaus kommenttiin #7

Tuskinpa sentään. Jos katsoo Suomen BKT:n ja päästöjen kehitystä, nähdään että samanaikaisesti voi olla sekä talouskasvua ja jopa taloudellisen hyvinvoinnin paranemista että päästöjen vähenemistä. Media saa toki enemmän klikkejä, kun kirjoittaa synkkiä katastrofiuutisia kuin jos kertoo siitä kaikesta työstä, mitä vaikkapa yrityksissä tehdään ilmastonmuutoksen torjunnan eteen - sekä niistä jo näkyvistä merkittävistä tuloksista.

Ilmastonmuutoksen nopea eteneminen pakottaa joksikin aikaa panostamaan enemmän päästöjen vähentämiseen, mutta vaikka muuttuisimme hiilineutraaliksi huomiseen mennessä, pitäisi elintaso pudottaa vain vuoden 1997 tasalle. Ei se elämä 1997 nyt mitään helvettiä ollut: http://malkuslindroos.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278...

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #8

Empä usko, että ihan noin yksinkertaisesta asiasta on kysymys. Oma elintasoni on muuttunut varsin vähän. Laina on maksettuja lapset muuttaneet. Tönökin on sama. Joten nyt hieman mahdollisuuksia. Toki muutama elektroninen vempain on tullut lisää. Tähän mennessä olen tehnyt lentäen neljä lomamatkaa. Työn puolesta kymmeniä matkoja. Ehkä lentäen voisi nyt sitten lomailla useammin. Ei tässä muuta ihmeellistä ole tapahtunut.
Väitän siis, että jotain hieman enemmän ja syvemmälle menevää tulee tapahtumaan.

Käyttäjän MalkusLindroos kuva
Malkus Lindroos Vastaus kommenttiin #10

Jos puhtaasti Suomea ja Suomen päästöjä katsotaan, niin tämän radikaalimpi asia ei ole kyseessä. Toki ilmastonmuutos globaalina ilmiönä voi tuottaa Suomeenkin runsaasti heijastusvaikutuksia mm. talouskriisien, pakolaisvirtojen tai konfliktien vuoksi.

Kyllähän vuoden 1997 jälkeen elintaso on selkeästi Suomessa noussut, ja esimerkiksi lentomatkailusta on tullut harvojen herkun sijaan kansanhuvia. Ja niinhän se tuppaa olemaan, että elintason nousua on vaikea havaita, mutta laskun huomaa kyllä. Mutta ei tässä nyt mihinkään kommunistidystopiaan tarvitse silti vajota.

Käyttäjän MalkusLindroos kuva
Malkus Lindroos

Toimituksen poiminnat